Viikot on juossu silimis ja loppu lähenöö.. Pääasias jännittää mennä kotia...? Outo tunne.. Pitää varmahan edetä hitaasti. Portahilta ensi vähä skypettää ennenkö menöö tupahan asti.. :D
Ajatuksia siis tästä ja toivon seuraavien kappalehien aikana jonku innostuvan lähtemähän pois turvallisuus alueelta ja heittäytymähän ulkomaan työssäoppimiselle!! Tai muuten vaan mieli avoonna reissulle tapaamahan nimenomahan uusia ihimisiä .. :)
Tiivistääsin reissun kolmehen K: hon.. Kasvu, Kokemus ja Kiitollisuus..
KASVU: koen kasvaneeni viikkojen aikana ainaki 6 metriä pituutta.. Tuntuu ettei Suomes tuu asiaa vastahan mitä en pystyysi järkkäämähän.. Tääläki on pärjänny parahimmas tapaukses viittomakielellä ja silti lopputulema on ollu tyydyttävä.. Ajatusmaailma on muuttunu positiivisemmaksi! On paljo ennemmin uusia vaihtoehtoja ku esteetä.. Pieni, mutta ny suuri asia, jotta tuli mielehen jotta haluaasin leipoa töihin juustokaakun kiitokseksi kaikesta.. Reseptiä hetken kaivellen ja muutellen niin lopputulemana pakastimes on ny se valamis itte tehty juustokaakku.. Perkkeles!! :D
KOKEMUS: uusia kokemuksia piiiitkä lista.. Päällimmääsenä tuloo mielehen kameli ajelu ja mustekalan musteen maistaminen.. :D Oon sanonu töis työkaveriille ja vapaa-aijalla uusille ystäville jotta tämä on se hetki mitä vanhainkodis itku silimäs muistelen kaiholla..
KIITOLLISUUS: oon maailman onnellisin piiku tästä maharollisuuresta ja uusista tuttavuuksista ja ystävistä!! Voiko olla niin tyytyväänen jotta on jo ittellensä kateellinen? :D se kuvastaa paljo.. Kiitos vaan Satu- opelle JÄLLLLEEEN.. Satulle oonki kyllä kateellinen koska tieto siitä paljoko on ollu reissun päällä ja mikä ystävä määrä ollahan täälä saatu, laittaa miettimähän kuinka arvokas omaasuus Satulla on plakkaris...
Paljo on noussu mielehen tämän kautta kuinka paljo arvostan omas kodis, ystävis, perhees asioota ja Suomes yleensäkki.. Oon ajatellu jotta vaikka täälä kivaa on ollukki, mutta ku täältä pääsen takaasi P- joelle niin en heti hetkehen lähäre käymähän edes keskisellä!!
Päiväkodin lapset ei ainakaa lähtöä helepoksi tee.. Ne on ny opetellu mun nimen ja ku esim. Ruokahuoneehin meen niin ne kuoros huutaa Ellaaa... Hm. <3
Ja pääsenhän mää tänne käymähän, mutta ku ei aika pysähdy niin nämä on jo isoja koululaasia jos / ku pääsen seuraavan kerran Bilbaohon. Pitää ottaa varmahan yhteyttä Kadonneen jäljillä- ohjelmahan jos ne auttaas mua muutaman vuoden sisällä tiitiäästen ettimises..
Kauhukseni erehdyyn kattomahan jotta teitä lukijoota on vajaa 2500??!!? Amiksen pitkällä matikalla se meinaa melekeen 5000 silimää. Kiitos mielenkiinnosta! :)
-Ella
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti